Ujuni Ahmed: Silpominen uhkaa lisääntyä koronakriisin vuoksi – tyttöjä on suojeltava myös kriisin aikana

Lahjoita silpomisen vastaiseen työhön!

Tyttöjen ja naisten silpomisella on kauaskantoiset seuraukset niin tyttöjen ja naisten elämään kuin koko yhteiskuntaan. Silpomisen vastaisen työn asiantuntija Ujuni Ahmed on huolissaan, että aihe on nyt vaarassa jäädä koronapandemian varjoon. Haastattelu on kuunneltavissa myös podcastina.   

Naisilla ja tytöillä on oikeus elämään ilman väkivaltaa; lahjoita tästä ja edistä naisten oikeuksia!

 

Sukuelinten silpominen on äärimmäinen ilmentymä sukupuolten epätasa-arvosta. Väkivaltaisessa ja hengenvaarallisessa toimenpiteessä naisen ulkoiset sukuelimet poistetaan kokonaan tai osittain usein ilman lääketieteen ammattilaista. Toimenpide tehdään yleensä puuduttamatta. Silpominen aiheuttaa tytöille vakavia terveyshaittoja sekä merkittävää fyysistä ja henkistä kipua jopa loppuelämäksi. 

En haluaisi ainoastaan nostaa niitä terveydellisiä haittoja, jotka ovat myös tosi tärkeitä, vaan silpomisen merkitysnaisten yhteiskunnalliseen asemaan, heidän itsemääräämis- ja seksuaalioikeuksiensa rajoittamiseen, — pakkoavioliittoon, siihen millä aloilla nainen saa työskennellä ja koko vaikutusta siihen naiseuteen”, ihmisoikeusaktivisti,  ja Fenix  Helsinki ry:n toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed sanoo. 

Yhä noin 8000 naista ja tyttöä joutuu silpomisen kohteeksi joka päivä. Sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus, joka  vaarantaa paitsi  tyttöjen ja naisten seksuaaliterveyden ja oikeudet,  se  vaarantaa  myös  tyttöjen hengen monissa maissa.  

siten tyttö joutuu kasvamaan epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa tai  yhteisössä”

Teko on myös kunniaväkivallan ensimmäisiä  toimenpiteitä,  joissa vahingoitetaan ja valmistetaan tyttöjä pakkoavioliittoon tai kasvatetaan yleisestikin tytöstä äitiä, ja siten myös tyttö joutuu kasvamaan epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa tai  yhteisössä.” 

Yleinen väärinymmärrys on, että silpominen kuuluu tiettyjen kulttuureiden tai uskontojen tapoihin. Väkivaltaista perinnettä ylläpitävät myytit ja uskomukset, joita ilmenee yli kulttuuri-, uskonto- ja luokkarajojen.  

Eri kulttuureissa ja uskonnoissa saatetaan eri syistä ylläpitää tekoa ja perustella eri syillä, Ahmed sanoo. 

 

Koronapandemia vaikeuttaa silpomisen vastaista työtä 

Maailmanlaajuisesti levinnyt koronaviruspandemia vaikuttaa huolestuttavalla tavalla myös silpomisen vastaiseen työhön.  

”Tyttöjä on tosi vaikea saada kouluihin tietyissä maissa ja yhteisöissä, ja nyt kun  ei saa olla siellä kouluissa, niin se valmistaa sitä tyttöä  siihen samaan  taloudelliseen ongelmaan.” 

Saatetaan ajatella, että silpomisen vastaista työtä ei tarvitse tehdä nyt, kun on korona”

Kun  terveydenhuollon resurssit siirretään vastaamaan taudin leviämisen ehkäisemistä,  rasittaa tämä jo entuudestaan rajoitettuja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.  

Saatetaan ajatella, että silpomisen vastaista työtä ei tarvitse tehdä nyt, kun on korona, ja korona  asetetaan vastakkain naisten oikeuksien haasteiden kanssa. Se on se, mikä on ehkä  vaarallisinta  tässä vaiheessa.”  

Lisäksi naisiin kohdistuvat väkivaltatapaukset  erityisesti kodeissa  lisääntyvät, ja väkivalta monimuotoistuu kriisien aikana. Ahmedin mukaan tärkeä osa väkivallan estämistä on sen syiden ymmärtäminen: 

”Meidän pitää katsoa missä  ympäristössä jokainen nainen elää, Suomessa ja globaalilla tasolla,  ja miten se ympäristö vaikuttaa väkivallan muotoon ja tasa-arvon toteutumiseen. Sitä kautta tulee lähteä muodostamaan palveluita  niin, että ne ovat jokaisen saavutettavissa.” 

 

Silpomisesta ei saa vaieta 

Ahmed linjaa, että on todella tärkeää jatkaa silpomisen vastaista työtä tuomalla aihetta esiin aina, kun on mahdollista. 

”On tosi tärkeää muistaa, että näistä asioista on tärkeä puhua,  ei vasta silloin kun tapahtuu jotain. Niiden pitää olla vahvasti mukana meidän jokapäiväisessä keskustelussamme.” 

ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia”

Ahmed valottaa yhteiskunnassa nousevaa ajatusmaailmaa, joka hidastaa naisten oikeuksien edistämistä: 

”Olemme  yhteiskuntana epäonnistuneet turvaamaan sen, etteivät ihmisoikeudet ole mielipideasia.  — Kun perusoikeuksista on tehty mielipideasioita, niin se on johtanut siihen, että on menty takapakkia”, Ahmed huomauttaa. 

 

Silpomisen vastainen työ tuottaa tuloksia 

Vaikka silpomisen vastaista työtä on vielä paljon jäljellä, hyviä uutisia kuultiin  juuri  esimerkiksi Sudanista, missä  tyttöjen sukuelinten silpominen  ollaan kieltämässä  kaikissa muodoissaan.  UN Women on vuosia työskennellyt silpomisen ja lapsiavioliittojen lopettamiseksi  maassa.  Maan väliaikainen hallitus korjasi rikoslakia huhtikuussa niin, että tyttöjen sukuelinten silpomisesta saa nyt kolmen vuoden vankeustuomion. 

Ahmed huomauttaa, että tuomio itsessään on todella lyhyt, mutta se on iso askel maalle, jossa silpominen on erittäin yleistä. Hän alleviivaa lainsäädännön merkitystä silpomisen vastaisessa työssä, ja ruohonjuuritason toimijoiden tukemisen tärkeyttä. 

mietitään aina, ketkä siitä keskustelusta puuttuu”

”Ei  pois suljeta ja mietitään aina,  että ketkä siitä keskustelusta puuttuu,  koska me aina  puhutaan   puolesta, mikä on tosi tärkeää niiden ihmisten puolesta,  joilla ei ole omaa mahdollisuutta ja ääntä tulla kuulluksi, mutta yritetään myös saada niitä henkilöitä itse puhumaan. ” 

Hän linjaa, että tasa-arvon saavuttamisessa tärkeintä on naisten ja tyttöjen tarpeiden tunnistaminen rakenteellisella tasolla, keskustelujen ylläpitäminen ja tasa-arvoa edistävien lakien luominen kaikkialla. Ahmed haluaa myös näyttää esimerkkiä nuorille tytöille:  

Haluan omalla toiminnallani kannustaa niitä  tyttöjä,  joille  meidän yhteiskunnan normit eivät välity

En nähnyt ketään  mun  näköistä  ihmistä,  joka oli johtaja, tai ketään mun näköistä ihmistä, joka esimerkiksi voi  lähteä matkustelemaan tai opiskelemaan mitä haluaa. Haluan omalla toiminnallani kannustaa niitä  tyttöjä,  joille  meidän yhteiskunnan normit eivät välity, että he voivat ajatella, että ehkä  mäkin  voin tehdä  noin. 

 

Naisilla ja tytöillä on oikeus elämään ilman väkivaltaa; lahjoita tästä ja edistä naisten oikeuksia!

 

Ujuni Ahmed vieraili Suomen UN Womenin  Generation Equality -podcastin  toisessa jaksossa, joka julkaistiin 28. toukokuuta 2020.  Jo 25 vuotta sitten hyväksyttiin historiallisen edistyksellinen asiakirja maailman naisten aseman parantamiseksi – Pekingin julistus ja toimintaohjelma. Silti edelleenkään yksikään maa ei ole saavuttanut tasa-arvoa. Generation Equality -podcastissa tapaamme tasa-arvon lähettiläitä, jotka haluavat kanssamme varmistaa, että tasa-arvosta tulee vihdoin totta.  Kuuntele podcastia täällä!